Innostu ja ideoi!
Miten ruokkia innostumista ja ideointia työyhteisössä silloinkin, kun yrityksen tulevaisuus on epävarma?
Miten ruokkia innostumista ja ideointia työyhteisössä silloinkin, kun yrityksen tulevaisuus on epävarma?
Valorian toimitusjohtaja ja palkittu kirjailija Kati Keronen kertoo, että innostava työilmapiiri syntyy ihmisten arvostamisesta, huomioimisesta ja kuuntelemisesta. Nämä asiat ovat tärkeitä aina, mutta erityisesti niihin kannattaa panostaa nyt, kun moni kokee huolta omasta ja työnsä tulevaisuudesta.
- Kuuntelu on ratkaisevan tärkeä osa organisaatioviestintää. Aivan liian usein ihmiset olettavat tietävänsä, mitä muut ajattelevat ja yllättyvät kuulemastaan.
Strategiseen viestintään erikoistuneen Valorian tehtävänä on auttaa yrityksiä viestimään ihmislähtöisemmin ja tavoitteellisemmin. Keronen on auttanut urallaan jo satoja organisaatioita kirkastamaan organisaation ja viestinnän suunnan.
- Viestintä on voimakas keino vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja toimintaan. Tässä onnistuminen vaatii vastaanottajan tarpeiden tuntemista ja niiden huomioimista viestinnässä. Määrä ei ratkaise jos viestintä ei ole ymmärrettävää, Keronen muistuttaa.
Ymmärrettävän tiedon jakaminen ja toisen kuunteleminen eivät nekään yksin vielä riitä innostavaan vuorovaikutukseen. Jo sanakirjan mukaan vuorovaikutus tarkoittaa sitä, että kumpikin osapuoli vaikuttaa toiseen. Innostava vuorovaikutus vaatii lisäksi reagointia ja toimintaa, esimerkiksi annettuihin palautteisiin vastaamista ja niiden hyödyntämistä viestinnän tai koko yrityksen kehittämisessä.
- Kuuntele, keskustele, toimi ja muista myös kertoa, mitä on tehty. Useimmat keräävät palautteita, mutta yhtä usein ne eivät johda toimenpiteisiin tai tehdyistä parannuksista unohdetaan kertoa ja kiittää idean esittäjää, Keronen summaa.
"Kuuntele, keskustele, toimi ja muista myös kertoa, mitä on tehty"
Tekemättä jättäminen tai vastaamattomuus ovat myös viestintää ja hiljaisuus voidaan tulkita välinpitämättömyydeksi. Jokaista ideaa tai kehitysehdotusta ei tietenkään tarvitse laittaa toteen, mutta idea voi silti olla hyvä ja vähintään reagoinnin arvoinen.
- Päätökset ja niihin johtaneet perustelut on syytä kertoa silloinkin, kun ideaa ei lähdetä viemään eteenpäin. Näin ehdotuksen antajan ei tarvitse jäädä ihmettelemään, tuliko hän kuulluksi.
Arvostatko vai arvosteletko – muista sanojen ja äänensävyn vaikutus
Monessa yrityksessä toivotaan, että työntekijöiltä saataisiin enemmän ideoita ja kehitysehdotuksia. Omien ajatusten jakaminen voi kuitenkin tuntua pelottavalta, jos yrityskulttuuri ei rohkaise avoimeen keskusteluun tai taustalla on lannistavia kokemuksia. Jos yrityksessä vallitsee ideointihiljaisuus, kannattaa miettiä sitä, miten ideat on tapana ottaa vastaan.
- Pahinta on saada toinen näyttämään tyhmältä. Toisen nolaaminen loukkaa, lamaannuttaa ja aiheuttaa ihan syystä tunteen väärinkohtelusta. Tällaisten kokemusten toistuessa ideoita ei uskalleta tuoda esille ja silloin ne timantitkin voivat jäädä syntymättä, Keronen toteaa.
Onko sinulla tapana arvostaa toisen jakamia ajatuksia vai arvostella niitä? Tätä kysymystä Keronen toivoo jokaisen miettivän. Ideoiden ja ehdotusten lyttääminen tai niille naureskelu tappavat innostuksen takuuvarmasti. Etenkin huonon huumorin kanssa kannattaa olla varovainen, sillä omasta mielestä hauska heitto voi toisesta tuntua musertavan pahalta.
- Puoliksi vitsillä sanottu kommentti voi halventaa, sillä vitsissä on aina toinen puoli totta. Jostainhan se vitsi tulee mieleen. Siksi vaikka ei olisi toisen kanssa samaa mieltä, kannattaa miettiä kahteen kertaan, miten voisi vastata rakentavasti ja arvostavasti, Keronen sanoo.
"Tittelin tai koulutustaustan ei pitäisi määritellä sitä, onko idea arvokas tai onko ihmisellä valtaa sanoa mielipiteensä"
Parhaimmillaan yrityksessä on luottamuksellinen ilmapiiri, jossa omia ajatuksia ja ideoita voi jakaa ilman pelkoa tuomitsemisesta. Ideat otetaan vastaan ja käsitellään tasapuolisesti, huolimatta siitä mitä käyntikortissa lukee nimen alla. Vuoden paras ehdotus voi tulla siivoajalta tai toimitusjohtajalta.
- Tittelin tai koulutustaustan ei pitäisi määritellä sitä, onko idea arvokas tai onko ihmisellä valtaa sanoa mielipiteensä.
Vastuu innostavasta ilmapiiristä on yhteinen, eikä sitä voi jättää yksin johdon harteille. Siksi Keronen toivoo, että myös alaiset muistaisivat kysyä välillä esihenkilöiltään mitä heille kuuluu.
- Jokainen on vastuussa työpaikan kulttuurista. Esimiehet kokevat usein syvää yksinäisyyttä.
Löydä innostava yhteinen tarina numeroiden takaa
Koronapandemia on vaikuttanut jokaisen yrityksen toimintaan ja useissa yrityksissä on tehty nopeaa kriisiviestintää jo kuukausia. Tulevaisuudesta ei ole varmuutta kenelläkään, mutta silti Keronen rohkaisee puhumaan ajasta kriisin jälkeen.
- Kyky kertoa yhteisestä suunnasta on viestinnässä aina tärkeää. Se korostuu kriisin aikana, sillä kriisi kaventaa ihmisten ajattelua ja tilannekuvaan painottuva kriisiviestintä kaventaa sitä entisestään.
"Numerot ovat tyypillistä johtoryhmäpuhetta. Ne avautuvat sellaisinaan henkilöstölle vain harvoin."
Usein ajatellaan, että kriisissä on vaikea viestiä tulevaisuudesta, koska kukaan ei voi täsmällisesti tietää, mitä on luvassa.
- Tulevaisuuden uskoa valavassa viestinnässä ei ole kyse faktojen luettelusta tai tietämisestä, vaan uskon ja toivon valamisesta. Siitä, että tästä selvitään nykyisillä vahvuuksilla, niitä vahvistamalla tai täydentämällä. Osoittamalla, että jokaisella on merkitystä tässä.
Innostusta työhön voi ruokkia kertomalla strategiatarinan yhteisestä suunnasta, josta jokainen voi löytää oman roolinsa ja tehtävänsä.
- Useissa tutkimuksissa on osoitettu syy-seuraussuhde merkityksellisyyden tunteen ja työntekijäkokemuksen, motivaation ja tuottavuuden välillä, Keronen muistuttaa.
Jos yrityksessä halutaan onnistua tässä, henkilöstöinfon PowerPoint-kalvoja ei kannata kopioida suoraan johtoryhmän kokousmuistiosta.
- Numerot ovat tyypillistä johtoryhmäpuhetta. Ne avautuvat sellaisinaan henkilöstölle vain harvoin. Henkilöstöä kiinnostaa asioiden vaikutukset arkeen sekä niiden merkitys itselle. Kärjistetysti sanottuna vain harva motivoituu siitä, että saa olla kannattavaa kasvua tuottava resurssi. Rahapuoli on tietenkin tärkeää, mutta se ei saisi painottua työyhteisön viestinnässä liikaa, Keronen muistuttaa.
"Innostunut ihminen menee vaikka läpi harmaan kiven"
Innostava tarina syntyy Kerosen mukaan esimerkiksi siitä, miten yritys onnistuu aidosti auttamaan asiakkaitaan sekä luomaan terveellisempää ja turvallisempaa huomista tuleville sukupolville. Tällöin ihminen voi kokea tekevänsä isoja, hyviä asioita yhdessä tiiminsä kanssa.
- Innostunut ihminen menee vaikka läpi harmaan kiven. Suuntaa osoittavan tarinan avulla tämä inspiraatio ohjautuu oikeisiin asioihin.
Onnistumista tukee auttamisen kulttuuri, jossa työkaveria ei jätetä yksin murheineen. Esihenkilöt voivat tukea omalla viestinnällään auttamisen kulttuurin syntymistä.
- Kehota ihmisiä auttamaan toinen toistaan, sano olevasi itsekin apuna ja kerro myös kuuntelevasi työntekijöitä. Välitä viesti: ”Minä autan teitä ja toivon, että te autatte minua”.
Jäitkö vielä miettimään alun kysymykseen vastausta? Olisitko sinä innostunut ja halukas jakamaan ideasi työyhteisössä, jossa sinua ja työtäsi arvostetaan, tunnet työsi merkityksen yrityksen isossa kuvassa ja sillä on myös sinulle väliä, saat apua työkavereilta ja esihenkilöiltä myös vaikeina aikoina ja tulet kuulluksi sekä nähdyksi omana itsenäsi?
...
Lisää Kati Kerosen ajatuksia löydät valoria.fi-sivuston blogista sekä kirjoista Sisältöstrategia – Asiakaslähtöisyydestä tulosta ja Johdata asiakkaasi verkkoon. Katso myös 10 minuutin video Loop-kasvukiertueella. Siinä Kati puhuu siitä, miten viestinnällä johdetaan kriisin yli.
Haluatko parantaa työyhteisösi sisäistä viestintää? Hienoa, me autamme! Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut Piiri-sovelluksesta tai räätälöidystä sisäisen viestinnän koulutuksesta.
Jätä yhteydenottopyyntö, soita p. 0445030180 tai lähetä sähköpostia hanne@sisainenviestinta.fi